Quantcast
Channel: Kanelia ja kardemummaa
Viewing all 1494 articles
Browse latest View live

Täältä tullaan!

$
0
0
Vuosittainen ystävätapaaminen, se alkaa aivan kohta! 
Tuhansien kilometrien välimatka unohtuu, kun taas tapaamme kasvokkain. 
Jutut jatkuvat luontevasti siitä, mihin viime kerralla jäätiin. 
Luvassa siis tauotonta puhetta, naurua, herkuttelua ja rentontoumista.
Kaikki kuvat via Pinterest

Elämän eliksiiriä!


Virtapiikkejä ja häpeäpilkkuja

$
0
0
Viime postauksessa kertomani ystäväporukan tapaaminen sujui ihanan tuttuun tapaan. Kahden päivän ja yhden yön aikana ehdittiin käydä läpi elämän iloja ja suruja, pohdiskella mennyttä ja tulevaa, muistella ja suunnitella. Vaikka yöunet jäivät vähiin, tapaaminen antoi valtavasti energiaa. Kotona hyödynsin virtapiikin istutuspuuhiin.

Minulla on paha tapa hamstrata kasveja, pieniä ja suuria, jotka sitten joutuvat odottamaan istutusta ties miten kauan. Tässä yksi syy, miksi pihastamme löytyy ainoastaan sitkeitä sissejä, ei herkkähipiäisiä harvinaisuuksia. Päärynäpuu Pepi sai nyt nauttia ystäviltäni saamasta energiasta ja pääsi vihdoin multiin.
Tonttimme yksi sivu rajoittuu kunnan viherkaistaleeseen. Tuo sivu-takaosa pihaamme, "jämäpenkiksi" kutsumamme alue, on ollut jo pitkään häpeäpilkkuni. Siellä kasvaa vähän mitä sattuu, vähän miten sattuu. Alue ei näy sisälle taloon eikä oleskelualueillemme. Sammaloituneen ja rikkaruohottuneen penkin kasvojen kohotus lienee ensi kesän pääprojekti. 
Tontin sivusta on myös ainoa väljempi alue, joten Pepi pääsi Pilvikirsikan viereen. Huomatkaa, että istutuskuoppa ei ollut tällä kertaa pyöreä! Kerroin aikaisemmin täällä, miten puut tulisi istuttaa kulmikkaaseen kuoppaan, sillä juuret kuulemma lähtevät aina hakeutumaan kohti kulmia. Kun puun nostaa pois ostoruukusta, juuret ovat usein kiertyneet juuripaakun ympärille. Ja sama kiertyminen jatkuu pyöreässä kuopassa. Istutusvaiheessa juuria voi hellästi irrotella toisistaan tai viiltää juuripaakkua pinnallisesti puukolla. Näin juurikasvusto kiihtyy ja juuret tunkeutuvat kulmikkaan istutuskuopan seinistä reippaasti eteenpäin.
En tullut mitanneeksi kuoppaa, ajatuksissani kuvittelin sen kyllä suuremmaksi. Äärimmäisen tarkan mallailun jälkeen valikoitunut paikka osoittautui savisen tonttimme kivisimmäksi kohdaksi ja kaivausinto lopahti lyhyeen. Pienestä ulkonäöstään huolimatta kuoppaan upposi kolme säkkiä multaa, joten toivon sen riittävän.
Luin täältä, että liika kosteus maassa haittaa päärynän kasvua ja talvehtimista, ja tiivistä savimaata tulisikin keventää. Ennen mullan lisäämistä kuohkeutin savijöötiä paikallisesta K-raudasta hakemallani lecasoralla. Toivottavasti istutustoimenpiteeni olivat riittävät ja pääsen vielä joskus nauttimaan ihanan makeista päärynöistä naapurini tapaan.
Naapurin päärynöitä, syyskuu 2014
Vielä viimeinen multalisäys kuopan pinnalle, kulmikkaan kuopan kanttaaminen pyöreäksi ja kuorikate päälle. Sitten on taas yksi homma hoidettu!

* Yhteistyöpostaus, toteutettu K-raudan kanssa

Mökillä

$
0
0
Mökillä <3
Klo 04.03

Eipä tässä kummempaa.
Rentouttavaa viikonlopun jatkoa!

Kesälahja

$
0
0
 Meitä odotti mökillä kesälahja.
Appiukko oli nikkaroinut alamökkiin eli nukkuma-aittaamme parven!
Olihan tästä toki puhuttu jo pitkään, mutta minun ja mieheni "kattellaan kattellaan" -menttaliteetillä asiat ei toteudu kovin vauhdikkaasti.
Ohjelmointipäällikkö pääsi eroon matkasängystä ja koululainen muutti korkeuksiin. 
 Voi sitä riemun määrää!

Vastauksia kysymyksiin

$
0
0
Sain "Nyt ja ennen" -postauksen yhteydessä kysymyksiä laatikkopuutarhastamme. Uudistimme tänä kesänä keittiöpuutarhamme vanhimpia laatikoita. Uudet viljelylaatikot tehtiin huoltovapaasta Accoya-puusta.
Novewoodsin maahantuoma Accoya on säänkestävää ja erittäin pitkäikäistä, täysin myrkytöntä ekologista puuta. Accoya antaa puulle lahoamattomuustakuun: maan sisällä tai vedessä käytettynä takuu on 25 vuotta, maan päälle tulevissa rakenteissa takuuaika on 50 vuotta.
Accoya käsitellään etikalla, eli se on täysin myrkytöntä. Myrkyttömyyden ja poikkeuksellisen kestävyyden takia tuote sopii erityisen hyvin keittiöpuutarhaan ja mullan voi halutessaan levittää suoraan puuta vasten.  Accoyan etikkakäsittelystä sekä muista ominaisuuksista voit lukea lisää Novewoodsin sivuilta täältä.
Keittiöpuutarhassamme on vihdoin päästy sadonkorjuun makuun. Ensimmäiset avomaankurkut ja kesäkurpitsat on syöty, retiisiä on ehditty kylvää jo toinen satsi, mansikat kypsyvät hiljalleen. Ei satoa vielä ihan ikkunoista ja ovista tule, mutta hyvä alku kuitenkin! Tarkempaa tietoa sekä kuvia keittiöpuutarhan uudistuksesta löytyy täältä

* Postaus toteutettu yhteistyössä Novewoodsin kanssa

Hiljaa hyvä tulee...

$
0
0
Satoa tulee, mutta hiljakseltaan. Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa ollaan kuitenkin varovaisen toiveikkaina.
Lue lisää täältä!

Huhuu, löytyykö?

$
0
0
Nyt huhuillaan Outia
Osallistuit kesäkuussa blogiarvontaani tällä kommentilla:
Arvonnassa mukana kahdella arvalla :)
Onnetar suosi sinua ja voitit itsellesi vuoden kauneimman puutarhakirjan, Lavatarhurin! Olen laittanut sähköpostia blogistasi löytyvään osoitteeseen pari viikkoa sitten. Laitathan osoitetietosi minulle mahdollisimman pian sähköpostiini kaneliajakardemummaa(at)live.fi, niin saadaan palkintosi matkaan. 

Leppoisaa sunnuntaita kaikille! 

Epäkesä

$
0
0
Juttelin hiljattain paikallisen puutarhamyymälän työntekijän kanssa. Hän sanoi kuvaavasti, että tänä vuonna on ollut epäkesä. Vielä viime viikolla odottelin kunnon kesää alkavaksi, kunnes tajusin, että heinäkuu on muuttumassa elokuuksi ihan näinä päivinä! Karmiva havainto. 
Aamuisin kasvihuoneeseen kävellessä sen huomaa parhaiten. Aurinko paistaa eri tavalla (silloin kuin paistaa) ja ilmassa leijuu lähestyvän syksyn fiilis. 
Kesäkuussa annoin jossakin vaiheessa periksi hyvän kelin kyttäämiselle. Uskoin auringon ja helteiden joka tapauksessa hellivän heinäkuussa. Aurinkotuoli on ollut lähinnä vitsi. Eipä ole tarvinnut kannella pehmusteita ees taas.
Kesä ei oikein edes alkanut ja kohta se jo kääntyy loppua kohden. Vaikka kuinka tekisi mieli pyristellä vastaan, on hyvä alkaa varustautua tulevaan syyskauteen. 
Itse olen innokas kevätlannoittaja, mutta syyslannoitus osuu usein yksiin puutarhaväsymyksen kanssa. Syyslannoitus tulee kuitenkin tehdä, sillä se parantaa monivuotisten kasvien talvenkestävyyttä ja lisää seuraavan vuoden kukintaa ja satoa. Syyslannoituksen voi antaa koristekasveille heinä-syyskuussa ja hedelmäpuille sekä marjapensaille heti sadonkorjuun jälkeen. Eli hyvissä ajoin ennen lepokauden alkua, jotta kasvit ehtivät käyttää ravinteet hyödykseen.
Sain Kotipuutarha-lehdeltä arvottavaksi Biolan Syyspanoksia. Lannoitejauhe  on luomuravinne puiden ja pensaiden syyslannoitukseen ja se on pakattu biohajoavaan pikariin. Se on helppo ja siisti annostella. 
Kolo puun juurelle, biohajoava pikari koloon, pikarin kansi rikki, kastelu ja maa-aines takaisin päälle. Syyslannoitus kannattaa tehdä sadesäällä, silloin lannoitus alkaa vaikuttaa heti.
Biolan Syyspanos -pakkaus sisältää 6 pikaria. Pakkauksessa on tarkat ohjeet lannoitteen käyttöön ja annosteluun. Paketissa suositeltiin kolmea panosta per puu. Lähdin heti soveltamaan ja laitoin vain yhden panoksen tänä kesänä istutetuille rusokirsikalle sekä Pepi-päärynälle. 
Vanhemmille puille sitten suositusten mukaan. Voit lukea lisää syyslannoituksesta Biolanin sivuilta täältä.

Ja sitten arvontaan! Kymmenen onnekasta voittaa itselleen paketin Biolan Syyspanoksia. Voit osallistua arvontaan seuraavasti:

* Jätä viesti tähän postaukseen. Anonyymit osallistujat, muistakaa jättää nimimerkki!

* Lisäarvan voit lunastaa blogin Facebook-sivuilla. Käy tykkäämässä sivustosta ja jätä puumerkki itsestäsi tilapäivityksen alle.

* Arvonta-aika alkaa NYT ja päättyy elokuun alussa, eli maanantaina 3.8.2015 klo 24.


Onnea arvontaan ja AURINKOISTA heinäkuun loppua!



Vastauksia kysymyksiin, osa 2

$
0
0
Kesähuoneen keittiöpuutarha rakennettiin tämän vuoden toukokuussa. Strömsön kasvulaatikot olivat passelin kokoisia kesähuoneen kylkeen, pienehköön tilaan. Laatikoiden avulla keittiöpuutarhasta sai nopeasti valmiin näköisen, hallitun kokonaisuuden. 
Tykästyin kovasti laatikoiden mustaan sävyyn. Strömsön kasvulaatikoista on saatavilla neljä eri väriä: musta, harmaa, valkoinen ja maalaamaton. Käsittelin laatikot Osmo Color EcoGardenöljyllä, sävyllä hiili. Se syvensi hienoa sävyä entisestään.
Palattuamme mökkilomalta kotona odottivat kasviksia pursuavat laatikot! Kahdessa etummaisessa viljelylaatikossa on kaksi kehikkoa päällekkäin, takana olevissa kolme. Multatilaa on siis reilusti. Kasvit viihtyvät laadukkaassa pussimullassa ja kastelun tarve on syvässä laatikossa vähäisempää.
Minulla on jonkin sortin pakkomielle ruukutuspöytiin. Tykkään siitä, että työskentytaso on käden ulottuvilla ja pitkin puutarhaa vaeltavat työkalut (ja kahvikupit) ovat edes jotenkin hallittavissa. Tämä työtaso on sekin Strömsö-tuote. Lisää puutarhamme neljästä työpöydästä voit lukea täältä.
Vanha puulaatikko sai uuden elämän työkalujen ja ruukkujen säilytyspaikkana. Appiukko pelasti lootan varmalta tuholta, tulenlieskoilta. Olen positiivisen toiveikas pedanttisen appiukon suhteen. Vuosien hienovaraisen piilokoulutuksen jälkeen appiukon sisäinen Romu-Roope on nimittäin löytymässä. Emme ehkä ihan vielä kiertele kirppiksiä ja huutokauppoja yhdessä, mutta miniä on jo saanut monta "koinsyömää" aarretta!

* Strömsö yhteistyöpostaus

Ei mikään nirppanokka

$
0
0
Vihdoin kesäkurpitsaa riittää herkutteluun. Ja myös naapureille jaettavaksi. Kesäkurpitsa ei näköjään ole mikään nirppanokka kelien suhteen.
Lisää asiaa kesäkurpitsasta Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. Pääset sinne tästä.

Mukavaa viikonloppua!

Sinne meni!

$
0
0
Heinäkuu, sinne se meni. Jotenkin yllättäen. Kuukauden kuvakin tulee päivän verran väärän kuun puolella.
Kuukaden kuva: Heinäkuu 2015
Mitä heinäkuusta sitten jäi päällimmäiseksi mieleen? Ei suinkaan sade tai kylmyys, vaan se, miten moni alkukesän kukkija pääsi vauhtiin vasta heinäkuussa. Kukinta oli joko erityisen pitkäkestoista tai erityisen näyttävää. Molempi parempi. Nurmi on yhä tasaisen vihreä, ei auringon polttama kuiva käkkänä. Perennapenkit ovat vielä lähes ryhdikkäitä. 


Tervetuloa elokuu, millainen sitten ikinä oletkin!

Arvontamuistutus!

$
0
0
Meillä on takana kunnon hulinaviikko. Niinpä keräsin kasan inspiroivia lehtiä, nappasin muistikirjani kainaloon ja karkasin iltateelle kesähuoneeseen. Ihan yksin. 
Täältä ihanasta rauhasta muistuttelen Biolanin syyslannoitearvonnasta, johon ehtii osallistua maanantai-iltaan asti. Voit jättää arvontaviestisi tänne, klik klik!

Vieläkin epäilyttää

$
0
0
Vieläkin vähän epäilyttää. Tämä työkaverilta lahjaksi saatu TomTato eli tomaattiperuna. Ehkäpä ensimmäinen asia, jonka aikoinaan tomaatinkasvatuksesta opin oli, ettei tomaattia ja perunaa saa kasvattaa lähekkäin. Mahdollinen perunarutto veisi koko tomaattisadon mennessään. Ja nyt nuo kaksi sukulaiskasvia on liitetty yhteen!
TomTatossa taimen latvuksessa kasvaa kirsikkatomaattisato. Ja mullan alla valmistuu  perunasato. Mukana tulleen kasvikortin mukaan varttaminen on tehty käsin ja lajikkeita ei ole muunneltu geneettisesti. Istutuksen yhteydessä taimen varttamiskohta piti ohjeiden mukaan jättää 2-3 cm multapinnan yläpuolelle. Muuten istutin taimen samaan tapaan kuin muutkin tomaattini.
Yhteistyöprojektin kautta sain testattavaksi Luhta Home Taimi-säkkejä. Tässä on käytössä XL-koko. Salaojitin säkin pohjan reilulla kerroksella lekasoraa. Lekasoran päälle laitoin palan maisemointikangasta, jotta multa ja sora eivät sekoitu. Teen näin jokaisen isomman ruukun / säkin / laastipaljun kanssa. Tämä helpottaa myös istutusastian tyhjennystä myöhemmin. Yleensä juuret ovat kasvaneet kiinni kankaaseen ja riittää, kun nostaa kasvin juurineen astiasta. Lekasora jää nätisti istutusastian pohjalle odottamaan mahdollista seuraavaa käyttökertaa. Usein jatkokäytän lekasorat puutarhamme savimaan keventämiseen. 
Lannoitin tomaattiperunan istutuksen yhteydessä tekemällä varastolannoituksen. Eli kaivoin pintamultaan kuopan ja laitoin lannoitetta mutu-tuntumalla. Sitten vain multaa päälle ja kastelemaan. Varastolannoituksen lisäksi käytän ruohokatetta pitkin kasvukautta. Mullan kosteus säilyy ruohokatteen alla paremmin ja ruohokate myös lannoittaa taimia. TomTaton tukeminen ja varkaiden poisto on myös tarpeen. 
Nostin tomaattiperuna-säkin vanhan puisen tiilimuotin päälle. Olen huomannut, että lämmin tiililattia ja istutusastian pohjan kosteus houkuttelevat kaikenlaisia karvajalkoja. Joten vältän kasvarissa istutusastioiden suoraa lattiakosketusta.
Tämän vuoden ensimmäinen tomaatti kasvihuoneessa kypsyi juuri tomaattiperunaan! Söin sen ihan yksin, hitaasti makustellen. Oli hapokas, mutta kuitenkin mukavan maukas. 
Nyt TomTato on täynnä komeita vihreitä tomaattiterttuja, vielä kun saataisiin aurinkoa. Perunasato on ilmeisesti valmis nautittavaksi tomaattikauden loputtua, jolloin taimi nostetaan ylös ja päästään käsiksi perunoihin.
Voit lukea lisää TomTato tomaattiperunasta esimerkiksi täältä. Minä jään ihmettelmään ja odottelemaan kaksoissadon kypsymistä!

* Luhta yhteistyöpostaus

Taas jännitti!

$
0
0
Kyllä jännitti eilistä päiväpostia odotellessa. 
Keskiviikkona ilmestyi uusin Unelmien Talo&Koti lehti. Ja siellä oli juttua meiltä!
Blogiani seuranneet ovat huomanneet, etten kauheasti kuvaile kotiamme. Täällä sisustetaan kirppislöydöillä ja lapsiperheen tyyliin. Remontista haaveillen. Suuria suunnitellen. Toteutus lähinnä tuunaillen. 
Meiltä oli tiedusteltu halukkuutta kotijuttuun ennenkin, mutta vasta tuttu toimittaja ja tilaisuus päästä seuraamaan Krista Keltasen työskentelyä livenä saivat mieleni kääntymään.
Joten viime kesänä, helteisen heinäkuun viimeisenä päivänä, sisustustoimittaja Riina Ahtola ja valokuvaaja Krista Keltanen sitten kurvasivat pihaamme. 
Heitä oli vastassa melkoisen karu näky: auki revitty etupiha ja kesähuoneraksa. Vaihdoimme remppavaatteet siistimpiin ja siirryimme takapihan puolelle.
 Edessä oli mahdottoman hauska kuvauspäivä keskellä kauneinta kesää!
Koululainen seurasi Kristan työskentelyä silmä kovana. Ja suostui mukisematta malliksi kuviin. Auta armias, jos itse yritän kuvata neitoa. Voi sitä huokailujen määrää ja nanosekunnin paikallaan oloa!
Nyt, lehtijuttua katsellessani, minun tietenkin kuuluisi huudahtaa:"Voi, olen jo unohtanut, miltä meillä vuosi sitten näytti! Koko talo on jo rempattu kahdesti." 
Tai että: "Ihanaa nähdä kuvia vanhasta kodistamme tässä pappilan lasikuistilla istuessani. Nämä herättävät niin paljon muistoja!"
Mutta meillä näyttää edelleen ihan samalta. Toisina päivinä tosin enemmän leluja lattialla.
Kiitos Riina ja Krista ikimuistoisesta päivästä! <3

* Kaikki kuvat Krista Keltanen, Unelmien Talo&Koti


10 onnekasta

$
0
0
Vihdoinkin, viimeisen lomaviikon kiireiden keskellä, ehdin arpoa 10 onneakasta Biolanin syyslannoitepakkausten voittajaa.

Ja tässä nuo tulevat, nyt silmä tarkkana...
Punakosmos
Kesätuulia, Suvi Känsäkoski, Merja Kausalasta, Maija, Haidu, Päivi KorhonenSattaMariettaViherrilli ja Seija Utriainen
Hopeahärkki ja mirrinminttu
Paljon onnea voittajille! Laittakaahan yhteystietonne minulle osoitteeseen kaneliajakardemummaa(at)live.fi, niin saadaan Biolan Syyspanoksetmatkaan.
Lilja ja rohtosuopayrtti


Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja kesäisen kaunista viikonlopun jatkoa!


Ps. Osaisiko joku auttaa tuon viimeisen kuvan liljan tunnistamisessa? Nimilappu on taas mystisesti kadonnut.


Levätä laakereillaan

$
0
0
Muistatteko, kun kerroin heinäkuussa päärynypuun istuttamisesta saviseen maahamme?  Kun kottikärryt olivat täynnä savijöötiä, satuin lukemaan laakeripuun istutusohjeet.
Minulla oli K-raudan kanssa tehdyn yhteistyön kautta mahdollisuus kokeilla laakeripuun kasvatusta. Googlettelin netistä, että laakeripuu viihtyy savipitoisessa mullassa. Sekoittelin siis saavissa pussimultaa ja savea, jonka jälkeen salaojitin ison ruukun pohjan lecasoralla ja lisäsin päälle multa-saviseoksen. Laakeripuun istutuksen jälkeen peitin ruukun pinnan vielä kuorikatteella.
Laakeripuu pitää ohjeistuksen mukaan auringosta, mutta myös tasaisesta kosteudesta. Laakeripuu talvehtii parhaiten viileässä ja valoisassa, sillä se tarvitsee paljon valoa myös talvella. Lepokaudella riittää niukka kastelu, lehtiä sumuttamalla kasvi selviytyy talvesta paremmin. 
Kuvahaun perusteella huomasin, että laakeripuuta kasvatetaan useimmiten rungollisena versiona. Sitä voi leikellä toivotun muotoiseksi. 
Kuva täältä
Laakerinlehtiä käytetään keittojen ja kastikkeiden mausteena. Kitkeränmakusia laakerinlehtiä voi käyttää tuoreeltaankin, mutta kitkeryys vähenee kuivattuna. Ruokien maustamiseen riittää 1-2 laakerinlehteä ja lehdet poistetaan valmiista ruoasta.
Laakeripuu on otollisissa olosuhteissa ainavihanta kasvi. Juuri ikivihreytensä takia varhaiskristityt pitivät laakeripuuta paratiisin elämän puuna. Wikipedia tietää kertoa, että vainaja oli tapana asettaa lepäämään laakerinlehtien päälle ennen hautaamista. Tästä on saanut alkunsa tuttu sanonta "levätä laakereillaan". Ei ollut enää kiire, ei!
Laakerin on uskottu suojelevan myös ukkoselta ja rutolta. Laakeriseppele on lisäksi ollut antiikin maailmassa yleinen voiton ja kunnian symboli, mutta myös rauhan, ikuisuuden ja kuolemattomuuden vertauskuva. Antiikin roomalaiset uskoivat pihamaalle istutetun laakeripuun kuoleman merkitsevän talolle suurta onnettomuutta, niinpä laakeripuita kasvatettiin huolella. 
Että ei tässä mitään paineita ole. Katsotaan, miten talven jälkeen käy..!


Lähde: Wikipedia

* Postaus toteutettu yhteistyössä K-raudan kanssa

Psykedeellistä

$
0
0
Jäin tässä eräänä iltana ihastelemaan etupihan kaunopunahattuja. Tuijottelin hetken jos toisenkin, sillä kaunopunahattu 'Alban' mykiön upea väritys ja kuvio veivät lähes mukanaan. Tuohan on ihan psykedeelistä taidetta!
Toki myös 'Magnus' hurmaa suurilla kukillaan ja kauniilla värillään.
Kaunopunahatut ovat auringossa viihtyviä, näyttäviä ja tukevavartisia loppukesän perennoja, jotka jaksavat kukkia pitkälle syksyyn. Kaunopunahattujen sanotaan olevan perhoskasvien parhaimmistoa ja kyllähän tuossa näkee siivekkäitä kaunottaria lähes päivittäin. Näitä täytyy hankkia lisää!

Metsämansikoita ja marenkikakkuja

$
0
0
Harrastan asuntojen myynti-ilmoitussurffailua. Olen jo pidemmän aikaa ihaillut tätä suloista puutaloa Hämeenlinnassa. Olen aivan varma, että täällä syödään metsämansikoita ja marenkikakkuja, kuljetaan polvipituisissa villasukissa ja nähdään ainoastaan kauniita unia.








Kaikki kuvat sekä lisätietoja Etuovi.com.

Parasta

$
0
0
Parasta aamuissa juuri nyt. Hipsiä kasvihuoneeseen hakemaan aamuauringon lämmittämiä tomaatteja leivän päälle. Nipsaista samalla reissulla salatit ja kurkut viljelylaatikosta. Kahmaista muhkeita pensasmustikoita jogurttiin.
Tätä on koko kesä odotettu, tästä on pitkä talvi haaveiltu.
Ja juuri nyt se on mahdollista, joka aamu!

Käyttövinkkejä?

$
0
0
Hankin kesäkuun alussa kaksi sitruunamelissan taimea Viherpeukaloilta. En ole koskaan kasvattanut sitruunamelissaa siemenestä. Se vaatii esikasvatuksen ja itäminen on ilmeisesti hidasta, siinä kai suurin syy laiskuuteeni. En oikein ole näprääjätyyppiä.

Kesäkuun alussa toinen taimista pääsi viljelylaatikkoon, pitkän laatikon takavasemmalle, sitruunatimjamin viereen. Kylmänarka sitruunamelissa viihtyy lämpimällä ja aurinkoisella paikalla, mutta sitä oli tänä kesänä huonosti tarjolla. Jatkuvan sateen pieksemä pakkasharso painoi taimea hienoista kaarivirityksistä huolimatta ja aiheutti lehtien tummumista.
Toinen taimista pääsi kasvihuoneen suojiin ja lähtikin heti reippaaseen kasvuun. Istutin sen Luhta Home sarjan Tuohi-kasvusäkkiin (koko M), tässä se on appelsiinitimjamin kaverina. Sitruunamelissa pitää lämmön lisäksi tasaisesta kosteudesta, joten sitä saa kastella ihan reilusti.
Nyt tuntuu, että sitruunamelissa viihtyy jo liiankin hyvin! Se rehottaa tyytyväisenä ja mietinkin, pitääkö se vielä tässä vaiheessa kasvukautta siirtää isompaan säkkiin?
Vieressä majaileva isolehtinen basilika on joutunut osittain parempiin suihin, mutta sitruunamelissa saa porskuttaa kaikessa rauhassa, ilman kiusalaisia.
 Viljelylaatikon sitruunamelissa on hengissä sekin, tosin kovin vaatimattomana.
Onko kukaan yrittänyt talvettaa sitruunamelissaa avomaalla? Entä onko teillä vinkkejä sitruunamelissan käyttöön? Meillä sillä maustetaan jäävedet, koristellaan leivonnaisia, pyöräytetään smoothien mukaan. Mutta mihin muuhun vienosti sitruunalle maistuvaa, reheväkasvuista yrttiä voisi käyttää? Muistan lukeneeni, että  kuivattaessa hento sitruunainen maku heikkenee huomattavasti, eli sitruunamelissa kannattaa säilöä pakastamalla.
Kasvihuoneessa on nyt ihana viidakkotunnelma. Tomaatit ja yrtit antavat parastaan. Sadonkorjuuvinkkejä otetaan siis vastaan!

* Luhta Home yhteistyöpostaus
Viewing all 1494 articles
Browse latest View live