Pakkasimme perheen ja tavarat (miten sitä onkin aina niin järkyttävä määrä??) ja suuntasimme pääsiäisen viettoon mökille Savoon. Keväinen juhla on kulunut leppoisissa merkeissä. On syöty, ulkoiltu, sukuloitu, nukuttu päiväunia, pelattu, vähän vielä syöty ja saunottu.
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
Pääsiäisen perinneherkkuihin kuuluvat lammas, kala, pasha ja mämmi. Tänä vuonna saimme nauttia juhla-aterian neljän sukupolven voimin. Instagramin puolella jo kerroinkin, miten lapset kuuntelivat silmät ymmyrkäisinä iso-iso-äidin tarinoita omasta lapsuudestaan. Mukaan mahtui paitsi hauskoja sattumuksia, niin myös kipeitä sotamuistoja. Kun tarinan päähenkilönä oli 11-vuotias tyttö, oli lasten helpompi samaistua kertomuksiin. Pöydän ääressä istuttiin hipihiljaa.
Myös puusavotta kuuluu pääsiäisen perinteisiin. Nyt sitä on saatu tehdä poikkeuksellisen upeassa kevätsäässä. En hetkeen muista yhtä vähälumista mökkipääsiäistä.
Mökkijärvi jäi vielä ilman uimareita, vaikka rohkeimmat siellä jo saunan päälle kahlasivatkin. Itse olen sen verran vilukissa, että heitän talviturkin aikaisintaan juhannuksena.
Syreeni pullistelee jo silmujaan ja jouluruusu näyttää sekin varsin lupaavalta. Sen selviäminen talvesta jännittää joka vuosi tässä 3 ja 4 -kasvuvyöhykkeen rajalla.
Maassa on vielä lunta, mutta fiilis on jo todella keväinen. Metsäeskarilaisen kanssa on bongattu sitruunaperhosia ja ampiaisia. Ihan huikeaa!
